| Kuhmon Kamarimusiikki 2000-luvulla
Taiteellisena johtajana vuonna 2000 Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen
esiintyjä ja Kuhmon Virtuosien johtaja viulutaiteilija Peter Csaba, Seppo
Kimasen sapattivuosi ja nimitys valtion taiteilijaprofessoriksi. 2001
festivaalin voimannäyte: 300 vuotta eurooppalaista kamarimusiikkia. Konsertteja,
taiteilijoita ennätysmäärä. Loistavaa taidetta! Raamit natisten, yleisönkin
uuvuttaen historiaan... Eteenpäin kamarimusiikin voimaan luottaen!
Kuhmon Kamarimusiikin taiteellinen johtaja
oli viulutaiteilija Peter Csaba, kun Seppo Kimanen vietti sapattivuottaan. 31.
Kamarimusiikin teemoja olivat Ludwig van Beethoven, jonka lähes koko
kamarimusiikkituotanto kuultiin kahden viikon aikana, vuosituhannen vaihteen
säveltäjät, romanttinen trio ja jousikvintetot. Festivaalilla muistettiin myös
juhlavuottaan viettävää Johann Sebastian Bachia.
”Kun ensimmäistä kertaa
tekee tällaista festivaalia, ei ole oikeastaan minkäänlaisia konkreettisia
ennakko-odotuksia”, totesi Peter Csaba. ”Piti vain kuvitella kuinka kaikki
sujuisi. Mielestäni kokonaisuudesta tuli onnistunut ja sellainen, jota toivoin.”
”Vuosi Kuhmon Kamarimusiikin taiteellisena johtajana on ollut merkittävä
kokemus ja palaan mielelläni Kuhmoon seuraavan kerran ’tavallisena’
taiteilijana. Tämä kokemus ei ole toisaalta muuttanut minua mitenkään ja
toisaalta paljonkin; nyt näen monet asiat uudella tavalla.”
Sää suosi
juhlia parhaalla mahdollisella tavalla: Kuhmossa nautittiin auringonpaisteesta
ja ensimmäinen viikko kovasta helteestä – lähiseutua runnoneet myrskytkin
ohittivat Kuhmon keskustan parinkymmenen kilometrin päästä.
Kamarimusiikkiyleisö pääsi kuulemaan ensimmäistä kertaa Kuhmon kirkon
uusia urkuja Kalevi Kiviniemen konsertissa.
Tilausteoksina kuultiin
Kalevi Ahon huilukvintetto, jonka esittävät Mikael Helasvuo ja Lahden
kamarimusiikkiseuran kvartetti sekä Jukka Tiensuun teos soolocembalolle
säveltäjän itsensä esittämänä.
Perinteiset lauantai-iltojen
maratonkonsertit Kamarimusiikin huuma, jonka Peter Csaba juonsi Kalevi Ahon
kanssa sekä iltamat, jonka isäntänä Csaban kanssa oli Lasse Pöysti. Juhlilla
kuultiin japanilaista musiikkia esittäjänään Marie Okabe –trio sekä juutalaista
klezmer-musiikkia suomalaisen Doina Klezmer –yhtyeen
esittämänä.
Salakamarin ”Vapaat kädet” –ohjelmassa taiteilijat saivat,
yhdessä kenen kanssa tahansa, esittää mitä halusivat ja kertoa musiikistaan
yleisölle. Salakamarin taiteilijoina esittäytyivät Ralf Gothoni, Christoph
Henkel ja Frans Helmerson, Vladimir Mendelssohn ja Eduard Brunner.
Kesän
uusia taiteilijanimiä olivat mm. tenori Neil Mackie, viulistit Michiko Kamiya ja
Vilmos Szabadi, alttoviulisti Tasso Adamopoulos, sellistit Lluis Claret ja Zvi
Plesser, kontrabasisti Panu Pärssinen, pianistit Pierre-Laurent Aimard, Martá
Gulyás, Håvard Gimse, Kevin Kenner ja Wu Han, oboisti Aisling Casey, huilisti
Janne Thomsen, käyrätorvensoittaja Hervé Joulain, harmonikansoittaja James Crabb
sekä
Brentano-, Dante-, Jerusalem- ja Ysaÿe-jousikvartetit.
Kuhmo-talon aulassa oli esillä Osmo Rauhalan näyttely ja
Kamarimusiikkikeskuksessa ”Loimi, lanka ja särkynyt sydän” – Ariadna Donnerin
kuvakudoksia ja grafiikkaa.
Tapahtuman taiteellinen taso oli korkea ja
sen kävijämäärä nousi lähes 42 000:een, joka oli sama kuin edellisten vuosien
keskimäärä. Tilaisuuksia oli päivittäin yksi vähemmän kuin aikaisempina
vuosina.
2001
Kuhmon 32. Kamarimusiikki esitteli 300 vuotta eurooppalaista kamarimusiikkia
1700-luvulta nykypäivään keskimäärin 20 vuoden päiväannoksina. Taiteellinen
johtaja Seppo Kimanen oli palannut sapattivapaaltaan ja koonnut kahden viikon
ajalle 104 konsertin kokonaisuuden, jossa edettiin lähes kronologisesti J. S.
Bachista Arvo Pärtiin. Festivaalia saatiin viettää onnellisten tähtien alla –
kaikilta ohjelmarakennetta muuttavilta peruutuksilta vältyttiin, säät suosivat
ja järjestelyt toimivat hyvin.
Kimanen oli luonut festivaalista
laajemman kuin mistään aiemmasta – musiikillinen aikamatka oli kaikkien aikojen
voimainponnistus. Teoksia oli lähes 400, yksittäisiä esiintyjiä 80 ja yhtyeitä
20 eli mukana oli kaikkiaan parisen sataa muusikkoa. Konsertteja oli päivittäin
seitsemän – päivän viimeinen konsertti alkoi klo 23.
Kesän ohjelma oli
niin suuri voimainponnistus, ettei Kimanen usko enää moiseen koskaan ryhtyvänsä.
”Sapattivuosi vei ojasta allikkoon”, Kimanen naurahtaa. ”Sen aikana syntyi
illuusio, että ihmisellä on rajattomasti aikaa ja voimavaroja.”
Kamarimusiikista tunnetaan parhaiten wieniläis-klassinen kausi, joka
näkyi myös lippujen kysynnässä. Ohjelmassa oli useita 1700-luvun
teosharvinaisuuksia, joista muutamat saivat Suomen ensiesityksensä
todennäköisesti vasta nyt. Jo nuottien etsiminen mm. Franz Xavier Richterin
(1709–1789) jousikvartetto C-duuriin sekä Giovanni Battista Pergolesin
(1710–1736) kantaattiin op. 2/2 vei kuukausia.
Nykymusiikki painottui
festivaalin päätöspäiviin. Kantaesityksiä kuultiin viisi: Kuhmon Kamarimusiikin
tilausteokset Paavo Heiniseltä, Mikko Heiniöltä ja Einojuhani Rautavaaralta sekä
Trio Fratresin tilaamat teokset harmonikkatriolle Tuomas Kanteliselta ja Pehr
Henrik Nordgrenilta.
Kuhmon ensikertalaisia taiteilijoita olivat mm.
tenori Peter Schreier, arvostettu Bach-tulkitsija, pianisti Angela Hewitt sekä
viulisti Mark Lubotski ja nuoret suomalaiset laulajat Mari Palo, Helena Juntunen
ja Topi Lehtipuu.
Jousikvartetot olivat näyttävästi esillä. Mukana
olivat 55 vuotta esiintynyt Borodin-kvartetti sekä juuri huippu-uraa aloitteleva
nuori unkarilainen Auer-kvartetti. Juhlilla kuultiin kuutta jousikvartettia, mm.
saksalaisia Mandelring- ja Vogler-kvartettia, englantilaista vanhan musiikin
huippukokoonpanoa Florilegiumia sekä kanadalaista
Gryphon-pianotrioa.
Festivaalin taiteilijakunnan nuorennusleikkaus näkyi
tänä kesänä selvästi. Paitsi että yksi Kuhmon Kamarimusiikin tavoitteista on
tuoda esille nuoria taiteilijoita myös lahjakkuuksien tarjonta on laajentunut
valtavasti: Kuhmon musiikkikurssilaisten ja taiteilijoiden tasoero on kaventunut
entisestään, sillä parhaimmat kurssilaiset ovat lähes Kamarimusiikin
taiteilijoiden veroisia.
Perukkakonsertti järjestettiin syrjemmässä kuin
koskaan: Elimyssalon luonnonsuojelualueelle Levävaaran taloon vei polku
pitkospuiden kautta. Auer-kvartetti varustettiin konserttiinsa
kumisaappain.
Kamarimusiikin korsikalainen sivuteema konsertteineen ja
ruokailtoineen oli menestys ja alkusoitto ensikesän välimerelliselle teemalle.
Perinteistä korsikalaista laulumusiikkia esitti A filetta –ryhmä Kuhmon
kirkossa. Toinen yöllisten kirkkokonserttien erikoisuus ja myös suurmenestys oli
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin ja Battalian esittämä Biberin Mysteerisonaattien
kolmen konsertin sarja.
Kuhmo-talon aulassa esittäytyi suomalaisen
valokuvauksen grand old man, Caj Bremer, näyttelyllään Kauniit ja rohkeat.
Kävijöitä oli tänä kesänä lähes 42 000. ”Taloudellinen tilanne on
tiukka”, kertoo toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen. ”Organisaation kypsyys
tuli todettua kaikkien aikojen laajimmalla tapahtumalla ja kaikki tilaisuudet
pystyttiin viemään läpi ilman ongelmia.” Tapahtuman budjetti oli viisi miljoonaa
markkaa.
2002
Kuhmon Kamarimusiikki palasi 33. juhlakesänään entisiin mittoihinsa edellisen
kesän voimainponnistuksen jälkeen. Ohjelmisto oli rytmitetty jälleen uuden ja
vanhan musiikin vuoropuheluksi. Kesän kolme pääteemaa olivat Wien, Välimeri ja
Venäjä, joiden ympärille taiteellinen johtaja Seppo Kimanen oli koonnut kahden
viikon ajalle 83 konserttia. Tapahtuma järjestettiin
14.–28.7.2002.
Kuhmon Kamarimusiikin kolme teemaa loivat tyylien,
sointivärien, aikakausien ja laadukkaiden teosten ilotulituksen. Wien ja
wieniläiset Franz Schubert ja Johannes Brahms muodostivat kamarimusiikkijuhlan
punaisen langan. Heidän ympärilleen kutoutui espanjalaisen musiikin kirjo aina
1500-luvulta nykypäivään, italialainen barokki ja romantiikka sekä monipuolinen
valikoima Venäjän johtavia kamarimusiikin säveltäjiä. Keskeisten venäläisten
romantikkojen, kuten Pjotr Tšaikovskin lisäksi esillä oli monipuolinen kooste
venäläistä musiikkia tsaarin hovista aina Dmitri Šostakovitšiin.
Uusin
suomalainen musiikki oli esillä Suomen Säveltäjät ry:n järjestämässä
Uussävel-sävellyskilpailussa. Voittaja selvisi toisena perjantai-iltana
yleisöäänestyksessä, jossa teosten nimet ja kuusi finaaliin päässyttä säveltäjää
oli tiedossa mutta ei se kuka kunkin teoksen on säveltänyt. Finaali kuultiin
Kuhmo-talossa sekä suorana lähetyksenä Radio Ylen Ykkösessä. Yleisö pääsi
äänestämään suosikkinsa salissa lappuäänestyksellä sekä radiokuulijat
tekstiäänestyksessä. Sävellyskilpailun voitti Seppo Pohjola teoksellaan New York
New York. Seuraaville sijoille tulivat Jorma Härkösen Visions Invisibles (2.),
Tapio Tuomelan Juoigga! (3.), Juha Leinosen Foga (4.), Uljas Pulkkisin Djinni
(5.) ja Pertti Jalavan Spiraali (6.). Palkintosumma (EUR 8 400) jaettiin teosten
kesken niiden saaman äänimäärän mukaisesti.
Ajallisesti toista laitaa
edusti harvinainen espanjalainen kamariooppera La púrpura de la rosa (1701),
jonka Andrew Lawrence-King joukkoineen esitti konserttiversiona.
Jousikvartetteja oli Kuhmon Kamarimusiikissa peräti kahdeksan.
Legendaarisen Borodin-kvartetin lisäksi saapuivat Chilingirian-kvartetti
Englannista sekä Sleesia-kvartetti Puolasta. Uusia tuttavuuksia olivat nuorten
venäläisten Dominant-kvartetti Moskovasta ja Utrecht-kvartetti Hollannista.
Suomea edustivat Jean Sibelius-, Tempera- ja Uusi Helsinki
-kvartetit.
Kuhmon Kamarimusiikin uudet aluevaltaukset tulivat
Espanjasta, Marokosta ja Venäjältä. A cappella -lauluyhtyeitä oli mukana La
Colombina, josta tuli yksi tapahtuman suursuosikeista sekä Musica Reservata de
Barcelona, jotka keskittyvät espanjalaiseen vanhaan musiikkiin. Efim Jourist
-tangoyhtye toi Kamarimusiikkiin kuultavaksi venäläisiä tangoja – välimerellisen
tuulahduksen arabikulttuurista toivat puolestaan marokkolaiset Lmaalem Brahim
-gnawayhtye sekä laulajatar Karima Skalli ja hänen luutistisäestäjänsä Azeddine
Montassere.
Nelikätinen pianomusiikki muodosti yhden kiinteän
kokonaisuuden. Sitä esittivät Itävallassa suositut Kutrowatz-pianoduon veljekset
sekä turkkilaiset Önderin sisarukset. Yhdessä musisoivat perheenjäsenet olivat
näyttävästi esillä juhlilla muutenkin: Natalia Gutman soitti poikansa Svjatoslav
Morozin kanssa, Borodinin-kvartetin sellisti Valentin Berlinsky yhdessä
tyttärensä Ludmila Berlinskajan kanssa ja yhdessä kuultiin myös sisaruksia Anna
ja Alexander Gebertiä.
Festivaalin taiteilijakunnan ensikertalaisia
olivat mm. Boris Berezovski, Roberto Prosseda ja Dmitri Vinnik. Viulisteista
Kuhmoon saapuivat ensikertalaisina mm. Indianapolisin viulukilpailun voittaja
Judith Ingolfsson sekä Svetlin Roussev. Mukana oli myös mm. säveltäjänäkin
esittäytynyt Sonia Wieder-Atherton. Tuttuun tapaan Virtuosi di Kuhmo esiintyy
Kuhmon Kamarimusiikissa Peter Csaban johdolla.
Kuhmon Kamarimusiikin
nousevia suomalaisia taiteilijoita edustivat mm. Lappeenrannan laulukilpailun
tuore voittaja, Arttu Kataja sekä Herman Wallén, molemmat Kuhmon
ensikertalaisia.
Ensikertalaisista löytyi myös ranskalainen tähtioboisti
François Leleux.
Kävijämäärästä nousi 41 000:een. “Yleisömäärästä
päätellen viesti näyttää olevan se, että takaisin tullaan ensi kesänä. Aito
innostus on ollut esillä selvästi ja voin katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti”,
taiteellinen johtaja Seppo Kimanen sanoo.
Kuhmon Kamarimusiikin selkein
uudistus oli nähtävissä musiikkikursseilla, joilla saatiin pystyyn useita
kamariyhtyeitä. Uusi taiteellinen johtaja Junio Kimanen tarttui kurssien
alkuperäiseen ideaan ja korosti nimen omaan kamarimusiikkikokoonpanojen osuutta.
Musiikkikurssin Kees Wiebenga –stipendi luovutettiin
The-Quartett-kokoonpanolle sekä Prima vista –työpajan Mendelssohnin okteton
esittäjille, joita ohjasi Anna Gebert. Tuhannen euron stipendi jaettiin Päivän
inspiraatiot -oppilaskonsertin yhteydessä. Raati, johon kuuluivat Junio Kimanen,
Grazyna Zerenska-Gebert ja Yrjö Manninen, kuunteli kaikki oppilaskonserttien
kamarimusiikkiesitykset ja valitsi mielestään parhaan kurssille yhtyeenä
osallistuneista sekä kurssin aikana perustetuista uusista yhtyeistä. Stipendi
jaettiin ensimmäistä kertaa.
Myös yleisö löysi ilahduttavasti
musiikkikurssilaisten Työpajakonsertit ja Päivän
inspiraatiot.
Ennätysmäärä ohjelmaa tehtiin kansainväliseen
tv-levitykseen. Japanilainen Fuji-televisio teki Kuhmosta ohjelman, jonka se
esittää alkusyksyllä prime time –aikaan suositussa "Uskomattomia tapahtumia"
–sarjassaan. Festivaalia dokumentoi myös arvostettu kulttuuriohjelmien tuottaja
Reiner Moritz, jonka RM Associates –yhtiö taltioi Borodin-kvartetin kaikki
Kuhmossa esittämät Tšaikovskin ja Šostakovitšin kvartetot samoin kuin viulisti
Elisabeth Batiashvilin ja pianisti Pierre-Laurent Aimardin esittämät Brahmsin
teokset. Lisäksi se teki tunnin ohjelman itse tapahtumasta. Viime vuonna
aloitettu yhteistyö suomalaisen Filmikonttorin kanssa jatkui tänä kesänä.
Myös Yleisradio oli mukana festivaaleilla: Belaieffin salongissa
-konsertti lähetettiin suorana BBC:llä ja Yleisradio nauhoitti kolme konserttia.
Perukkakonsertit järjestettiin Nivan kylällä Niva-talossa
(Sleesia-kvartetti) sekä Elimyssalon luonnonsuojelualueella Levävaaran talossa
(Ensemble Capriccio), jonne vie polku perille pitkospuiden kautta.
Talkoolaisille lahjoitettiin kaksi Japanin-matkaa, jotka arvottiin
Kontion koulun kahviossa työskennelleille Elina Pyykköselle ja Marja-Stiina
Suihkolle. Molemmat asuvat Kuhmossa. Matkat lahjoitti Yoshiko Arain vanhemmat,
Akiko ja Kiyomasa Arai.
Kuhmo-talon aulassa oli esillä suomalaista
nykytaidetta OKO:n Taidesäätiön kokoelmasta.
Sää oli varsin
vaihtelevainen, kovasta helteestä muutaman päivän sateisiin. Mutta vaikka
huumapäivänä satoi koko päivän, selkeni sää hienoon ilta-aurinkoon Huuman
ensimmäiseen taukoon mennessä. Ja kirkkokonsertista ehti kuivana Amatiin ennen
seuraavaa sadetta.
Kamarimusiikkijuhlien budjetti vuonna 2002 oli 800 000
euroa.
2003
Kuhmon Kamarimusiikki avasi 34. kesänään yhteyden kamarimusiikin ja tanssin
välille. Juhlilla nähtiin Tero Saarinen Companyn Petrushka, jonka TV1
lähetti suorana, sekä Tiina Lindforsin oma koreografia John Cagen
teokseen Four Walls. Festivaalin teemoja olivat W. A. Mozartin kamarimusiikki
sekä Franz Lisztin, Robert Schumannin ja Frédéric Chopinin pianomusiikki ja
1900-luvun alun ranskalainen pianomusiikki Erik Satie tärkeimpänä.
Taiteilijoissa oli ennätysmäärä pianisteja ja jousikvartetit olivat kuuluvasti
esillä. Tapahtuma järjestettiin 13.-27.7.2003.
Ennen tapahtumaa saatiin Financial Times –lehdestä lukea Andrew Clarkin
listanneen Kuhmon Kamarimusiikin neljän mainitsemisen arvoisen musiikkijuhlan
joukkoon Drottningholmin, Aix-en-Procvencen ja Santa Fen rinnalle.
Kesän kantaesityksinä ja tilausteoksina kuultiin Paavo Heinisen pianotrio
ja Pehr Henrik Nordgrenin klarinettikvartetto. Kaikkiaan Kuhmon
Kamarimusiikissa on esitetty jo noin 60 tilaussävellystä.
Intiasta juhlille saapui islamilaista dhrupad-lauluperinnettä vaaliva
Wasifuddin Dagarin perheyhtye ja Marokosta Mohamed Briouel –yhtye, joka esitti klassista maurilais-andalusialaista musiikkia. Klezmer-musiikkia
soittava Giora Feidman -kvartetti vieraili Suomessa nyt ensimmäistä
kertaa.
Huumassa koko yleisö intoutui hyräilemään improvisaation pohjaksi sävelmää ”On
suuri sun rantas autius”. Iltamien sijaan toisena viikonloppuna järjestettiin
TangoKlezmer-konsertti Kontion koululla ja Kuhmo-talossa Mozart-maraton, jonka
jälkeen klo 22.30 kirkossa esitettiin vielä säveltäjämestarin Requiem. Andres
Mustosen johtama teos toteutettiin kamariversiona, jossa laulusolistit
esittivät kuoro-osuudet.
Kuhmon Kamarimusiikin ensikertalaisia olivat mm. pianistit Bruce Brubaker, Andrew Russo, Jean Dubé sekä Pierre Mancinelli, sellisti David
Geringas ja klarinetisti Ronald van Spaendonck. Uusi tuttavuus
oli myös Jean Paul –pianotrio.
Muita pienyhtyeitä juhlilla olivat Meta4, Danel-kvartetti,
Endellion-kvartetti ja Uusi Helsinki -kvartetti sekä Gryphon-trio.
Laajempina kokoonpanoina esiintyivät Avanti! samoin kuin Virtuosi di
Kuhmo, joka päätti Kuhmon 34. Kamarimusiikin Peter Csaban johdolla
solistinaan Natalia Gutman.
Gergely Bogányi joutui
sairauden takia perumaan tulonsa ja hänen tilalleen saatiin resitaaliin
pikavierailulle Antti Siirala.
Osaamiskeskus Virtuosin
viime vuonna käynnistämä Melartin-projekti jatkui juhlilla, kun
Melartin-kvartetti ja Meta4-kvartetti esittivät Erkki Melartinin neljä
jousikvartettoa Lentiiran kirkossa. Teokset myös nauhoitettiin tapahtuman
aikana. Kahdeksan kuukautta kestäneen projektin aikana lähes unohduksiin jääneet
teokset saatettiin esitys- ja levytyskuntoon.
YLE Radio 1 nauhoitti kuusi konserttia, joista yksi (nro 61) suorana.
Kuhmo-talon aulassa oli esillä Jorma Komulaisen valokuvanäyttely
1970-luvun kainuulaisista.
Kuhmon Kamarimusiikin uusin yhteistyökumppani Metsähallitus järjesti kaksi
retkeä Huovisnäreikköön Sotkamoon kirjailija Veikko Huovisen teosten
tapahtumapaikoille. Meta4-kvartetin soittamat perukkakonsertit järjestettiin
retkien päätteeksi Jauhovaaran kämpällä. Retket varattiin loppuun parissa
päivässä.
Kuhmon Kamarimusiikin festivaalikauppa ja -kahvio olivat ensimmäistä kertaa
Kontion koulun ruokalan tiloissa. Aamuisin Amati-kahvilassa pidetyt Harry
Halbreichin esittelyt päivän konserttiannista jouduttiin toisella viikolla
siirtämään Salakamarin puolelle yleisöryntäyksen takia. Taiteilijoiden ja
henkilökunnan ruokala siirrettiin puolestaan Tuupalan koululle.
Ensimmäistä
kesää käytössä ollut internet-pohjainen lipunmyyntijärjestelmä toimi
moitteettomasti.
Sää oli ennätyksellisen kaunis ja helteinen,
kutakuinkin pakahduttava. Ukkonen pyöri juhla-alueella pariin otteeseen mutta
vain kerran saatiin ihailla kunnon rankkasadetta. Kahteen viikkoon mahtui vain
yksi pilvinen aamu. Brasiliasta saapunut pianisti Cristina Ortizkin vertasikin
resitaalissaan kuumuuden olevan kuin hänen kotimaassaan.
Kävijämääräksi ennakoitiin
44 000.
Festivaalin
budjetti vuonna 2003 oli 800 000 euroa.
2004
Kuhmon Kamarimusiikki teki
35-vuotisjuhlakesänään varsinaisen urakan esittelemällä kaikki Haydnin
jousikvartetot. Peräti 69 teoksen esittämisestä vastasi 14 jousikvartettia, joka
on ennätysmäärä kvartetteja tapahtuman historiassa. Estradilla kuultiin niin
nuorta suomalaista Meta4-kvartettia kuin legendaarista 60-vuotiasta
Borodin-kvartettia. Ensi vuonna yhteissoiton lopettava Lindsay-kvartetti
soitti viimeisen konserttinsa toisena tiistaina täpötäydelle Lentua-salin
yleisölle. Seppo Kimanen hyvästeli kokoonpanon komeilla saunavihdoilla
seisomaan nousseen yleisömeren edessä. Perinteinen suomalainen saunapaketti
tervoineen ja viinoinen ojenettiin kvartetille Salakamarilla. Vierailun
yhteydessä tuotantoyhtiö RM Associates tallensi kvartetin esityksiä.
Haydnin lisäksi teemoja
olivat Felix Mendelssohnin keskeinen kamarimusiikkituotanto sekä
Yhdysvalloissa eläneet emigranttisäveltäjät.
Kesän kantaesityksinä
kuultiin tilausteokset Jouni Kaipaiselta ja Tapio Tuomelalta.
Kuhmon Kamarimusiikin 90 konsertissa esiintyi 170 taiteilijaa. Tapahtuma
sijoittui aikaiseen vaiheeseen 11.-25.7.2004.
Jousikvarteteista
ensivierailulle Kuhmoon saapuivat ranskalaiset Castagneri ja Diotima, itävaltalainen
Aron ja saksalainen Rodin. Suomalaisista kvarteteista olivat
mukana Uusi Helsinki-, Tempera-, Meta4- ja Jean Sibelius
-kvartetit. Muita kvartetteja olivat mm. Petersen ja Georgia
Saksasta, Danel Belgiasta, Auer Unkarista sekä Borodin ja
Dominant Venäjältä.
Pianisteja oli mukana
ennätyksellisen paljon eli 24. Heitä olivat mm. Daniel Blumenthal, Filippo
Gamba, Stefan Litwin, Antti Siirala ja Lisa Smirnova. Laulajista
ensikertalaisia Kuhmossa olivat Susan Narucki ja Gabriel Suovanen
sekä kanadalainen Marie-Nicole Lemieux, joka hurmasi Kuhmon yleisön
kontra-altollaaan.
Ennakkoon ilmoitetut
György ja Marta Kurtágin vierailu sekä Arnold Schönbergin tyttären
Nuria Schönberg-Nonon tulo peruuntuivat terveydellisistä syistä.
Loppuunmyytyjä konsertteja
oli juhlien alkaessa viisi, kolme päivää myöhemmin neljätoista ja juhlien
kuluessa aina enemmän. Viimeiseen viikonloppuun järjestettiin ylimääräinen
konsertti suuren lippujenkysynnän takia. 35-vuotisjuhlakonsertti Kuhmo-talossa
oli myyty etukäteen loppuun ja ylimääräinen ”Lavaleijonat Kontion koululla”
-konsertti järjestettiin sen rinnakkaistapahtumaksi Kontion koululle.
Toisen festivaaliviikon
uuteen Nuoret kamarimuusikot -konserttisarjaan oli valittu solistit hakemusten
perusteella. Kaukaisimmat esiintyjät olivat New Yorkista ja Japanista. Sarjan
tarkoitus on luoda lahjakkaille nuorille esiintymistilaisuuksia ja saattaa
heidät yhteyteen tapahtumien järjestäjien kanssa. Sarjan 14 taiteilijasta osa
osallistui Kuhmon Kamarimusiikin musiikkikurssille, jolla tänä kesänä oli
kaikkiaan 121 opiskelijaa. Kurssin taiteellinen johtaja on Junio Kimanen.
Kuhmon Kamarimusiikin
ohjelmassa oli perinteistä sardinialaista laulumusiikkia, jota esitti Tenores
di Neoneli, sekä jazzvaikutteisia virsiä Perko-Pyysalo-Viinikainen-trion
esittämänä.
Kuhmo-talon aulassa oli
esillä graafikko Pekka Lehtisen suunnittelemia Kuhmon Kamarimusiikin
julisteita vuosien varrelta, Salakamarissa puolestaan Stefan Bremerin
näyttely ”Kuhmon lumo”. Kuhmo-talon ylälämpiössä oli esillä Kuhmon
Kamarimusiikkiyhdistyksen lahjoituksena saama kalligrafi Shôka Zaitsun
taideteos.
Kuhmon Kamarimusiikki
alkoi kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun finaalilla. Jousikvarteteille ja
pianotrioille tarkoitetun kilpailun voitti Carducci-kvartetti, jonka jäsenet ovat Iso-Britanniasta
ja Irlannista. Toiseksi tuli suomalainen UTA-kvartetti ja kolmanneksi
niin ikään suomalainen Kamus-kvartetti. Kilpailun korkean tason takia
tuomaristo päätti jakaa useita erikoispalkintoja. Erikoispalkinto parhaalle
finaalista pudonneelle yhtyeelle annettiin puolalaiselle Royal-kvartetille.
Kilpailun ensipalkinto oli 12 000 euroa, toinen 8 000 euroa, kolmas 4 000 euroa ja
erikoispalkinto yhteensä 2 000 euroa. Palkinnot jakoi kulttuuriministeri
Tanja Karpela.
Festivaalin ensimmäinen
viikko oli erittäin sateinen. Pilvinen taivas ja aurinko ilmaantuivat Kuhmon
taivaalle ensimmäisen viikonlopun alussa ja pysyivät seudulla koko toisen
viikon.
Festivaalin budjetti oli
850 000 euroa. Yleisömääräksi saatiin 41 000.
2005
Kuhmon Kamarimusiikin
kolme pääteemaa olivat tšekkiläinen musiikki barokista nykypäivään, Jean
Sibeliuksen yksinlaulut sekä Luigi Boccherini. Kantaesityksen saivat Paavo
Korpijaakon sekstetto Metamorfooseja harmonikalle, jousikvartetille ja
kontrabassolle, joka oli festivaalin tilausteos, sekä Olli Mustosen
kitarasonaatti ”Jehkin Iivana”. Kuhmon 36. Kamarimusiikki järjestettiin
17.–31.7.2005.
Professori Seppo
Kimanen toimi nyt viimeistä kesää Kuhmon Kamarimusiikin taiteellisena
johtajana ja jätti festivaalin seuraajalleen, Pariisin
konservatorion kamarimusiikin professorille Vladimir Mendelssohnille. Kimanen siirtyi keväällä Suomen Lontoon Instituutin johtajaksi. ”Omasta mielestäni ennakkotoiveet ovat kaikki toteutuneet eikä enempää voisi
toivoa. Koko festivaalista ja 35 vuodesta Kuhmossa jää hyvä mieli”, Kimanen
totesi.
Tšekkiläisiä teoksia
kuultiin yli sata, mm. merkittävältä nykysäveltäjältä Kryštof Mařatkalta
(s. 1972), joka saapui Kuhmoon toiselle viikolle. Australialaisia säveltäjiä
edusti paikan päällä Andrew Ford.
Festivaalin
ensikertalaisia olivat mezzosopraano Anne Sofie von Otter,
puolalaissyntyinen tenori John Daszak ja kyproslainen baritoni Kyros
Patsalides sekä baritoni Tommi Hakala, mezzosopraano Essi Luttinen
ja sopraano Tiina Penttinen. Festivaalilla esiintyivät tuore Franz
Liszt -kilpailun voittaja Yingdi Sun ja Kuningatar Elisabeth
-pianokilpailun 2003 voittaja Severin von Eckardstein.
Viulisteista
taiteilijakuntaan kuuluivat mm. Chloë Hanslip, Pekka Kuusisto, Kaija
Saarikettu ja Hagai Shaham, ja sellisteistä Natalia Gutman,
joka esitti kaikki Bachin soolosellosarjat. Festivaalilla esiintyivät myös mm.
Mika Väyrynen, harmonikka, ja Ismo Eskelinen, kitara.
Jousikvartetteja
festivaalilla oli yksitoista: Ardeo-, Danel-, Dante-, Emperor-, Mozarteum-
ja Utrecht-kvartetit sekä suomalaiset Kamus-, Meta4-, Jean Sibelius-
ja Uusi Helsinki -kvartetit. Australialainen Goldner-kvartetti
soitti keskeisten australialaisten nykysäveltäjien teoksia. Lisäksi
festivaalilla esiintyivät Virtuosi di Kuhmo, nyt ensimmäistä kertaa
Okko Kamun johdolla, sekä barokkiyhtyeet The Brook Street Band ja
Capella Apollinis. Puhallinkvintettejä Kuhmon Kamarimusiikissa on mukana
kolme: Ma'alot-kvintetti, Phoenix-puhallinkvintetti ja Arktinen
Hysteria. Festivaalin päätti Kuhmon kirkossa lauluyhtye Lumen Valo.
Viime hetken muutoksia
aiheuttivat sellisti
Christian Poltéran jääminen pois festivaalilta. Hänen tilallaan esiintyi
eri taiteilijoita. Kirsi Tiihosen sairastuttua tilalle saatiin nopealla
varoitusajalla Essi Luttinen. Uljas Pulkkisin jousikvarteton
Nachtlieder Suomen-ensiesitys korvattiin Lotta Wennäkosken culla
d'arialla Utrecht-kvartetin alttoviulistin Sven Arne Teplin loukattua kätensä.
Hollantilaisen yhtyeen korvasi lyhyellä varoitusajalla Kamus-kvartetti.
Jalkapallo-ottelussa jalkansa loukanneen Danel-kvartetin Marc Danelin
korvasi loppufestivaalin ohjelmistossa Ilari Angervo.
Kuhmo-talon aulassa on
esillä Hannu Väisäsen teoksia ja ylälämpiössä Klaus von Mattin
akvarelleja.
Kuhmon Kamarimusiikin
ensimmäinen viikko oli hyvin vilkas ja eri pisteissä todettiin arkipäivien
muistuttavan vilkkaudessaan viikonloppuja. Toisella viikolla paitsi sää viileni
myös kävijämäärä hiipui loppua kohden. Loppuunmyytyjä tilaisuuksia kertyi
kuusitoista ja kävijämääräksi arvioitiin alle 40 000. Festivaalin budjetti oli
880 000 euroa.
2006
Kuhmon 37. Kamarimusiikin
teemasäveltäjä oli Ludwig van Beethoven, jonka 4. pianokonserton
kamarimusiikkisovitus sai festivaalilla Suomen-ensiesityksen. Ohjelmassa olivat
mm. kaikki Beethovenin jousikvartetot ja harvoin kuultuja miniatyyrikappaleita
mekaanisilla uruilla. Vladimir Mendelssohn toimi festivaalin
taiteellisena johtajana ensimmäistä kertaa. Konserttien määrä oli pienempi kuin
viime kesänä, mutta pitkiä väliajallisia konsertteja oli aiempaa enemmän. Kuhmon
37. Kamarimusiikki järjestettiin 16.–29.7.2006.
Festivaalin yleisöä ja
mediaa erityisesti kiinnostanut instrumentti oli Thomas Blochin soittama
lasiharmonikka. Harvoin kuultuja säveltäjiä olivat Beethovenin aikalaiset
Heinrich Baermann, John Field, Franz Xaver Mozart, arkkiherttua Rudolf
ja Franz Xaver Süssmayr. Valkeat yöt –myöhäiskonserttien
ohjelmassa oli yömusiikkia. Festivaalin päätöskonsertti alkoi poikkeuksellisesti
jo lauantai-iltana Kuhmo-talossa.
Kamariorkestereita
esiintyi poikkeuksellisesti kaksi: Gidon Kremerin johtama Kremerata
Baltica sekä Virtuosi di Kuhmo johtajanaan Peter Csaba.
Pianisteista festivaalilla olivat mukana mm. Paavali Jumppanen, joka
soitti festivaalilla jo sadannen konserttinsa, viulisteista mm. Peter Cropper,
Chloë Hanslip
ja Patricia Kopatchinskaja.
Jousikvarteteista olivat
mukana Enescu, Iturriaga, Meta4, Quarrell ja Danel, joka soitti
kaikki Beethovenin jousikvartetot. Muita yhtyeitä olivat Belcanto Strings
ja Storioni-trio Amsterdamista. Lisäksi esiintyi Kraft-duon eli
Pekka Kuusisto, viulu, ja Johanna Juhola, harmonikka. Tanssi kuului
festivaalin ohjelmaan tänäkin vuonna, kun Tiina Lindfors esitti
koreografiansa Mikko Heiniön musiikkiin.
Nuoret kamarimusiikit
–ohjelman muusikot olivat Juho Pohjonen ja tuore Leipzigin kansainvälisen
Bach-kilpailun voittaja Irina Zahharenkova, piano, Olga Polonsky
ja Sini-Maaria Simonen, viulu, sekä kuhmolainen 11-vuotias pianisti
Saara Heikkinen.
Näyttelyssä oli säveltäjä
Felix Mendelssohn-Bartholdyn vesiväritöitä esillä
faksimile-jäljennöksinä.
Viikon ensimmäinen viikko
oli aurinkoinen, illat tunnelmallisia. Toisen viikon keskiviikkona sää viileni
reilusti.
Kävijämääräksi ennakoitiin
35 000. Loppuunmyytyjä konsertteja oli 17, mm. toisen keskiviikkoaamun
kirkkokonsertti, jossa esiintyi mm. Kremarata Baltica ja Gidon Kremer, myytiin
loppuun.
Vuonna 2006 festivaalin
budjetti oli 840 000 euroa.
2007
Festivaalin ennakkomyynti oli ilahduttavan vilkasta: lippuja myytiin ennakkoon
yli 5000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen
arveli kasvun johtuvan siitä, että yleisö oli nyt valveutunutta ja osti liput
etukäteen, sillä edellisenä vuonna lippuja ei enää aina saanutkaan ovelta.
Loppuunmyytyjä tilaisuuksia oli 14. Kuhmon 38. Kamarimusiikki järjestettiin
15.–28.7.2007.
Taiteellinen
johtaja Vladimir Mendelssohn oli suunnitellut festivaalista musiikillisten
matkojen kimaran, jonka säveltäjänimet olivat Johannes Brahms ja Franz Schubert.
Kantaesityksiä
oli viisi: kolme instrumentaaliteosta ja kaksi tanssiteosta. Festivaalin
tilausteos Mikko Heiniöltä, Puun ääni, on vapaa parafraasi Eira
Stenbergin kolmesta runokatkelmasta. Ensiesityksen saivat myös Ralf Gothónin Forbidden scherzo, February 30th jousikvartetille ja Jouni Kaipaisen Tuulta odottaessa ja muita preludeja pianolle op. 77. Vähintään
Suomen-ensiesityksen sai W. A. Mozartin Pantomiimi, jonka oli
rekonstruoinut ja täydentänyt Vladimir Mendelssohn. Teoksen koreografian laati
ja esitti Tiina Lindfors, joka oli suunnitellut ja esitti koreografian myös
Ligetin teokseen Sinfoninen runo sadalle metronomille.
Taiteilijakuntaan kuuluivat mm. vastikään PN:n palkinnon saanut Eric Ericson
-kamarikuoro ja perustajansa Eric Ericson, Virtuosi di Kuhmo johtajanaan Jan
Söderblom sekä Stephan Loges, baritoni, Elsa Maurus, mezzosopraano, pianistit
Ralf Gothóni ja Irina Zahharenkova sekä viulisti Pekka Kuusisto.
Taiteilijakaartiin kuuluivat myös mm. Ugo Orlandi, mandoliini, Lucas Macías
Navarro, oboe, Joy Farrall, klarinetti, ja Valérie Hartmann-Claverie, ondes
Martenot. Vakituisia kamarimusiikkikokoonpanoja olivat Rosamunde-, Enescu- ja
Meta4-kvartetit sekä Storioni-trio.
Kesän erikoisuus
oli Howard Hawksin mykkäfilmi A Girl in Every Port (USA 1928) elävän
musiikin säestyksellä. Musiikin säveltäjä Marc Marder johti esityksen.
Kesän uusi konserttipaikka oli luontokeskus Petola.
Nuoria lahjakkaita soittajia kiinnitettiin koesoiton perusteella Nuoret
kamarimuusikot -ohjelmaan, Valituiksi tulivat Olga Polonsky, Vanessa Szigeti ja
Annemarie Åström, viulu, Emlyn Stam ja Benjamin Marquise Gilmore, alttoviulu,
Paolon sellokilpailun tuore voittaja Andreas Brantelid ja Tuomas Lehto, sello,
Roope Gröndahl ja Ville Matvejeff, piano, Petteri Pitko, cembalo, Eeva-Kaisa
Rönkä, oboe, ja Lauri Sallinen, klarinetti. Lisäksi ensimmäistä kertaa valittiin
ohjelmaan myös säveltäjä: Miika Hyytiäinen (s. 1982).
Saksalainen taidemaalari Emil Nolde oli kesän kuvataiteilija, jolta oli esillä
”Maalaamattomat kuvat” kaudelta 1937–1945. Lisäksi esillä oli
tekstiilitaiteilija Ariadna Donnerin kuvakudoksia.
Festivaali sai
oman uuden korusarjan, Kalevala Korun valmistaman Snekkan, jota myytiin
festivaalin aikana ilahduttavasti.
Vuonna 2007
festivaalin ja musiikkikurssien budjetti oli yhteensä miljoona euroa.
Kävijämääräksi
ennakoitiin 36 800. Määrä on 1500 enemmän kuin edellisenä kesänä. Tilaisuuksia
oli 106, edellisen kesän määrä oli 98. Peruutuksia ja muutoksia tapahtui
ennätyksellisen vähän.
Festivaalin
aattopäivänä saatiin karski vesisade: 40 milliä alle puolessa tunnissa. Sää oli
vaihteleva, kuumaa aurinkoa ja virkistäviä sateita. Viileitä iltoja koettiin,
mutta Pekka Kuusiston ja Eero Grundströmin vapaat kädet -illat päätettiin
täydellisen tyynessä illassa. Kuusisto sai noin 300-henkisen yleisön
Lammasjärven rannalle laulamaan ”On suuri sun rantas autuas”.
2008
Vladimir Mendelssohn oli
valinnut kolmannen kesänsä teemoiksi kvartetit ja kuninkaalliset – aiheet
liittyvät läheisesti toisiinsa, onhan musiikkia niin usein tilattu juuri hovien
tarpeisiin. Kvartettiteemaa esiteltiin todella kattavasti, sillä vieraana oli
peräti kymmenen jousikvartettia. Vanhojen tuttujen kuten Danel-kvartetin lisäksi
yleisö sai tutustua huipputasoiseksi osoittautuneeseen Brentano-kvartettiin.
Suomalaisista kvarteteista näkyvimmin oli esillä Meta4. Juhlan lopulla
saatettiin julkistaa iloinen uutinen: Meta4 oli nimitetty Kuhmon Kamarimusiikin
residenssikvartetiksi. Meta4 tulee siis soittamaan jatkossakin Kuhmossa ja myös
Kamarimusiikin järjestämissä tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla.
Kvartettiteema huipentui
toisen viikon perjantaina maratonkonserttiin, jossa kuultiin kaksi
kantaesitystä, Pehr Henrik Nordgrenin Jousikvartetto nro 11 sekä kuuden
suomalaisen säveltäjän finaalivariaatiot Joseph Haydnin keskeneräiseen
kvartettoon op. 103. Vaikeasta sairaudestaan huolimatta Nordgren oli tullut
kuulemaan kvartettonsa ensimmäistä esitystä ja yleisö vastaanotti Kuhmossa jo
ennestään tutun säveltäjän koskettavan kvarteton lämpimästi. Molemmat uutuudet
esitti Tempera-kvartetti. Konsertissa kuultiin myös harvinaista kokoonpanoa kun
Mozartin Notturno KV 286 esitettiin neljän jousikvartetin ja kahdeksan
käyrätorven voimin.
Kuhmon ensimmäisellä viikolla
kuultiin kamarimusiikin lisäksi kuorolaulua. Yleisö innostui Eric Ericson
–kamarikuorosta yhtä paljon kuin edellisenäkin vuonna. Erityisen mieleenpainuvia
olivat esitykset, jotka 89-vuotias Ericson itse johti. Toisen viikon
erikoisvieraana oli säveltäjä Sofia Gubaidulina. Juhlien aikana esitettiin
Gubaidulinalta kuusi eri teosta, joista Am Rande des Abgrunds soolosellolle, kuudelle sellolle ja kahdelle waterphonelle kuultiin nyt
ensimmäistä kertaa Suomessa. 76-vuotias säveltäjä oli silmin nähden tyytyväinen
yleisön lämpimästä vastaanotosta ja lupautui säveltämään Kuhmon Kamarimusiikille
vuodeksi 2010 uuden teoksen.
Suuren festivaalin aikana
tapahtuu väistämättä myös muutoksia. Pavel Vernikovin jääminen pois viime
tingassa vaikutti moniin konsertteihin, mutta hänen tehtävänsä pystyttiin
jakamaan muille viulisteille eikä esityksiä jouduttu peruuttamaan. Tosin
theremintaituri Lydia Kavinalta jäi toinen esiintyminen väliin, sillä hän joutui
lähes suoraan konserttisalista sairaalaan ja leikkaukseen sairastuttuaan
äkillisesti. Kaikeksi onneksi Kavina toipui nopeasti.
Sää ei erityisemmin suosinut
festivaalia, sillä sadetta ja tuulta riitti lähes joka päivälle. Vasta
viimeisinä päivinä koettiin hellettä. Konserttien kävijämäärään säätila ei
vaikuttanut eikä yleisöltä kuulunut valituksia, sillä ulkoiset ongelmat korvasi
konserttien jatkuvasti korkealla pysynyt taso. Lippuja oli myyty ennakkoon
hieman edellisvuotta enemmän ja myynti sujui jokseenkin kesän 2007 tahtiin,
joten konserttikäyntejä kirjattiin noin 37 000. Myös budjetti oli samat 890 000
euroa kuin edellisenäkin vuonna. Hyvän lipunmyynnin ansiosta talous pysyi
tasapainossa.
Kesän viimeisenä esityksenä
kuultiin Manuel de Fallan kamariooppera El Retablo de Maese Pedro, jossa oli
peräti 27 esiintyjää. Kun oopperan viimeinen sointu oli sammunut, takana oli
kaksi viikkoa musiikkia, 74 tilaisuutta ja 330 eri teosta, joita esittämässä oli
ollut pitkälti toista sataa soittajaa ja laulajaa. Vaikuttavia numeroitakin
tärkeämpää on, että musiikki oli jälleen koskettanut tuhansia kuulijoita.
Ihmiset olivat taas kerran kokeneet elämyksiä, jotka voi saada vain Kuhmossa,
elämyksiä joiden vuoksi Kuhmoon pitää tulla aina uudelleen.
2009
Juhlien alussa kuultiin, että
itävaltalainen Festspiele-lehti oli listannut Kuhmon Kamarimusiikin maailman
kaikista festivaaleista sijalle 14. Kärjessä olivat suurtapahtumat kuten
Salzburg ja Bayreuth, joten pääseminen tälle listalle oli kunniakas saavutun.
Kun 40. festivaali pääsi vauhtiin, sijoitus oli helppo ymmärtää. Harva
musiikkijuhla tarjoaa näin monipuolista ohjelmaa: klassikkoja, uutta musiikkia,
tangoa, klezmeriä ja kaikkea siltä väliltä.
Teemana olivat tällä kertaa
sadut, ja samalla edettiin idän pikajunan reittiä Lontoosta kohti itää aina
Aasiaan ja Amerikkaan asti. Keskeisiä säveltäjiä olivat Beethoven, Shostakovitsh
ja Mahler, ja ohjelmisto oli tuttuun tapaan sekoitus uutta ja vanhaa.
Luonnollisesti jälleen
kuultiin ikisuosikki Forelli-kvintetto, mutta tarjolla oli myös kiinnostavia
ensiesityksiä. Ensimmäistä kertaa kuultiin Olli Mustosen musiikkisatu Kolme
puuta, kolme poikaa. Kaksi esitystä olivat suuria menestyksiä, ei vähiten Lasse
Pöystin kertojantaitojen ansiosta. Toinen kotimainen kantaesitys oli Perttu
Haapasen Caricias, joka etäisine tangomuistumineen myöskin miellytti yleisöä.
Suosiota sai myös ensimmäistä kertaa Kuhmossa kuultu Jaakko Kuusiston Play III.
Lisäksi kuultiin kolme uutta
teosta, jotka oli palkittu Kuhmon Kamarimusiikin kansainvälisessä
sävellyskilpailussa. Säveltäjät olivat eri puolilta maailmaa, ja musiikissakin
oli tuulahduksia eri kulttuureista.
Ensimmäisen viikon keskeisiä
esiintyjiä oli kamariorkesteri Virtuosi di Kuhmo. Taiturillinen orkesteri soitti
Jan Söderblomin johdolla loisteliaasti niin klassikkoja kuin uuttakin musiikkia.
Eksotiikkaa toivat Marcelo Nisinmanin bandoneon-esitykset. Kuhmon kirkossa on
harvoin kuultu niin riehakkaita suosionosoituksia kuin Nisinmanin ja
kumppaneiden Piazzolla-esitysten päätyttyä.
Sunnuntaina Lentiiran
kirkossa esiintyivät juhlien kunniavieraat, Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai,
joiden rohkeus, lahjakkuus ja hellittämätön työ aikanaan nosti Kuhmon maailman
merkittävien kamarimusiikkijuhlien joukkoon.
Toisella viikolla yleisön
villitsi Kari Kriikku, joka tarjosi kolmesta jousikvartetista kootun orkesterin
kanssa haikeaa klezmeriä, arabialaisia rytmejä ja vauhdikasta itäeurooppalaista
musiikkia – ja yleisön suureksi yllätykseksi myös steppasi!
Kuhmon Kamarimusiikin
residenssikvartetti Meta4 soitti toisella viikolla runsaasti ja ilahdutti
yleisöä energisillä esityksillään. Kesän muita hienoja yhtyeitä olivat Brentano-,
Danel- ja Minetti-kvartetit ja Storioni-trio.
Vastoinkäymisiltä vältyttiin
kesällä 2009 lähes täysin. Priya Mitchellillä oli kylläkin epäonnea ennen
festivaalia, sillä hänet ryöstettiin Johannesburgissa ja siksi hänen tulonsa
viivästyi. Parin päivän odotuksen jälkeen hänen viulunsa soi Kuhmossa yhtä
mehukkaasti kuin ennenkin. Joitain sairastapauksen aiheuttamia muutoksia piti
tehdä, mikä on todennäköistäkin kun festivaalilla on pitkälti yli sata
esiintyjää. Soitinvaurioita ei tällä kertaa tullut lukuun ottamatta Philip
Graffinin viulua, jonka baritoni Lionel Peintre hajotti kokonaan Peter Maxwell
Davisin Hullun kuninkaan lauluissa. Onneksi tapahtuma kuului teokseen, ja viulu
oli vaihdettu halpasoittimeen.
Konserttikäyntien määrä
kasvoi edellisvuodesta peräti kahdella tuhannella, sillä nyt laskettiin 39 000
konserttikäyntiä. Loppuunmyytyjä esityksiä oli peräti 20 ja innostunutta yleisöä
riitti aivan viimeiseen lauantaihin saakka, olihan silloin lavalla sellaisia
suosikkeja kuin Pinchas Zukerman ja Monica Groop. Upea Monica Groop oli myös
kesän viimeinen esiintyjä, sillä hän lauloi viimeisessä kirkkokonsertissa
Mahlerin Vaeltavan kisällin lauluja.
2010
Kuhmon Kamarimusiikki 2010 oli todennäköisesti
kaikkien aikojen kuumin. Vaikka Suomen vallannut helleaalto ei
Kainuuseen aivan pahimmalla voimallaan iskenyt, tunnelma oli varsin
lämmin kaikissa konserttipaikoissa.
Juhla alkoi poikkeuksellisissa merkeissä, sillä
sunnuntaina 11.7. ensimmäisenä teoksena kuullussa Benjamin Brittenin
oopperassa Pieni nokipoika esittäjinä olivat solistien lisäksi sekä
kuhmolaiset lapset että yleisö. Hienosti onnistunut esitys käynnisti
festivaalin, jolla musiikki soi lähes tauotta. Kahdessa viikossa
kuultiin 67 konserttia.
Päivän perinteinen rakenne oli nyt uudistunut, sillä
joka päivä ei aloitettukaan tuttuun tapaan tunnin mittaisella
kirkkokonsertilla. Nyt aamukonsertteja oli myös Kuhmo-talossa ja osa
niistä oli pitkiä väliajallisia konsertteja. Myös iltakonsertit venyivät
nyt tavallista myöhempään, ja etenkin viikonlopun konserteissa päästiin
hyvän matkaa seuraavan vuorokauden puolelle.
Viikkolipun ostaneilla ja kaikkiin konserttiin
halunneilla piti kiirettä. Jokainen tilaisuus oli niin kiinnostava ja
keskeinen juhlan teemojen kannalta, että konsertteja ei haluttu jättää
väliin. Ensi vuonna tahti onkin jälleen harvempi.
Ensimmäisen viikon säveltäjävieraana oli Kaija
Saariaho, ja konsertit olivat rakentuneet paljolti hänen teostensa
tarjoaman tematiikan ympärille. Saariaho myös kertoi teoksistaan ja
hänestä tuli yleisön suuri suosikki. Sitä osoittaa sekin, että kaikissa
ensimmäisen viikon loppuunmyydyissä konserteissa oli hänen musiikkiaan.
Lisäksi ensimmäisen viikon menestykseksi muodostui Astor Piazzollan
tango-ooppera Maria de Buenos Aires, jonka huumaavat rytmit nostivat
tunnelman kattoon.
Kuhmossa oli oopperaesitysten vuoksi tavanomaista
enemmän laulajia, mikä antoi uutta ilmettä. Laulujen ja oopperoiden
esityksissä siirryttiin nyt uuteen entistä ekologisempaan ja
hiljaisempaan käytäntöön, sillä monisteiden sijasta laulujen sanat
heijastettiin seinälle.
Ensimmäisen viikon muusikot olivat suurelta osin
tuttuja taiteilijoita. Ensimmäistä kertaa Kuhmossa oli kuitenkin gamban
mestari Jordi Savall. Hänen soittonsa vei yleisön puoleksitoista
tunniksi menneiden vuosisatojen tunnelmiin. Konsertin jälkeen Savall
tapasi yleisöä ja kertoi musiikistaan.
Kuhmossa on aina ollut soitinerikoisuuksia, niin
tänäkin vuonna. Gamban lisäksi ensimmäisellä viikolla kuultiin toista
harvinaisempaa instrumenttia, kun David Geringas soitti sellon lisäksi
barytonia, hienostunutta jousisoitinta, jolle Haydn on säveltänyt
runsaasti. Toisella viikolla kuultiin vieläkin harvinaisempaa herkkua,
kun peräti kuusi ondes martenot’ta soitti Messiaenin musiikkia.
Toisen viikon aloitti vaikuttavasti Viktor Ullmannin
keskitysleirillä säveltämä ooppera Atlantiksen keisari. Harvoin kuultu
teos osoittautui paitsi soivaksi muistomerkiksi ihmiskunnan hulluuden
ajasta myös erinomaiseksi musiikiksi.
Yksi kesän keskeisiä teemoja oli rautaesirippu.
Konserteissa kuultiin musiikkia rajan molemmilta puolilta, ja toisella
viikolla saatiin vieraaksi yksi kuuluisimpia musiikillaan rajoja
rikkoneista säveltäjistä, puolalainen Krzysztof Penderecki. Hän esitteli
konsertissa kolme teosta eri tyylikausiltaan ja kertoi niiden
taustoista.
Tähtivieraana Kuhmon toisella viikolla oli Gidon
Kremer Kremerata Baltica –orkestereineen. Kuhmon yleisö sai nauttia
orkesterin täydellisyyteen hiotusta soinnista ja kuuli Gidon Kremeriä
myös muissa kokoonpanoissa.
Yksi toisen viikon erikoisimpia tilanteita koettiin
Pekka Kuusiston ja Iiro Rantalan konsertissa, sillä ylimääräisen numeron
sijasta he lähettivät yleisön laulamaan Nälkämaan laulua järven
rannalle.
Kuhmossa kuultiin perinteiseen tapaan sekä paikan
päällä koottuja ja harjoitettuja yhtyeitä että vakinaisia kokoonpanoja.
Jousikvarteteista kuultiin tietenkin Kuhmon vakiokvartetteja Meta4 ja
Enescu, sekä Ardeo-, Michelangelo- ja Quadrina-kvartetteja. Myös kokenut
Chilingirian–kvartetti vieraili Kuhmossa pitkästä aikaa.
Uutta musiikkia tarjottiin jälleen runsaasti, ovathan
kantaesitykset Kuhmossa perinne siinä missä Forelli-kvintettokin.
Matthew Whittallin teos pine tree, dreaming oli osallistunut Kuhmon
sävellyskilpailuun ja sai nyt ensimmäisen esityksensä Suomessa.
Kilpailusta oli peräisin myös Jouko Tötterströmin trio. Festivaalin
viimeinen kantaesitys oli Sebastian Fagerlundin trio Fuel, joka kuultiin
päätöspäivänä.
Tilaisuuksia oli nyt vähemmän kuin juhlavuonna 2009,
mutta tällä kertaa konsertit olivat edellisvuotta pitempiä, joten soivan
musiikin määrä oli hyvinkin samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna.
Loppuunmyytyjä konsertteja oli yhteensä 18.
Kolme oopperaa, maineikkaat säveltäjävieraat ja
onnistuneet teemat tekivät festivaalista rikasilmeisen kokonaisuuden.
Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn totesi festivaaliohjelman
olevan kuin romaani, jossa jokainen päivä oli uusi luku. Romaanin
nimeltä ”Kuhmon Kamarimusiikki 2010” kansien väliin mahtui kokonainen
maailma. Kun romaanin viimeinen sivu lauantaina 24.7. kääntyi esiin, oli
eläydytty, jännitetty, liikututtu, hämmästelty, hiukan naurettukin,
koettu elämyksiä, joita vain Kuhmon ainutkertainen ilmapiiri voi
tarjota.
Takaisin
|